Etsi
  • caro

Juhlin valon paluuta, aurinkoa

Talvipäivänseisaus on yksi mun lempparijuhlista kekrin ohella. Se lupaa valon paluuta. Mä juhlin silloin aurinkoa.

Mun talvipäivänseisaus pyörii paljolti makujen ja tuoksujen ympärillä, ja päivä meneekin yleensä kokatessa ja syödessä. Vaikka yleensä kokkaankin vain kahdelle, vedän silti kunnon stressit päälle, ja juhlapäivästä tulee helposti vaan ahdistava stressipesäke.

Pyrin ottamaan aina myös pienen tai pidemmänkin tovin vain itselleni. Vähintään käyn kävelyllä, otan jalkakylvyn, juon jonkun ihanan drinkin. Kiitän menneestä, tsiigailen tulevaa. Kotia koristelen ympärivuotisiksi kelpaavilla koristeilla, koska en yleensä jaksa ottaa niitä pois. Olkikoristeita, pinjamännyn käpyjä Libanonista, lyhtykoisoja, kauden hedelmiä ja sit yksi pieni kitsch-valokuusi lapsuudestani - sen kyllä kätken loppiaisen tienoilla.


Täytän talon tuoksuilla: tuikkulyhtyyn appelsiinia, kanelinlehteä, neilikkaa. Toiseen mäntyä. Padassa poltan salviaa ja appelsiininkuorta.


Juhlin yleensä talvipäivänseisausta aktiivisesti ainakin muutaman päivän ajan, ellen koko kalenterivuoden loppuun. Itse pimein päivähän oli maanantaina 21.12.2020, mutta varsinaiset pidot pidin jo sunnuntaina.

Onnistuin tyyliin ensimmäistä kertaa ikinä olemaan stressaamatta juhlakokkailuista ja oikeesti vaan nauttimaan, mikä on tietysti juhlimisen pointti. Mun alkuperäinen kokkaussuunnitelma vaati valmistelujen jakamista kolmelle päivälle, mutta kiireet söi aikaa ja lopulta karsin menua niin, että ehdin yhdessä päivässä tehdä kaiken. Kannatti! Edellinen ilta venähti aamukuuteen, joten sen sijaan, että oisin aloittanut aikaisin aamusta kokkailut, nukuttiinkin puoleen päivään. Sit pistin riisipuurot tulille ja chillailtiin. Annoin hankalalle rakkaalle osuvan ja onnistuneen lahjan, jes. :D Multa välillä kysytään reseptejä, mut en osaa seurata reseptejä joten mulla ei oo jakaa mitään sellasta... Se olis kyl hauskaa, tykkään ainakin ite seurata kokkailuun inspiroivaa settiä. Ehkä kuvista saa jotain irti, en tiiä. Varsinainen ateria syötiin illalla, oon niin ilonen siitä miten onnistuneet herkut sain aikaan pienemmällä vaivalla ku yleensä. Syötiin pääruoka, katottiin leffa ja otettiin tuoksuva jalkakylpy jonka kylkeen tietysti lisää herkuttelua.

Maanantaiyönä nostin maljan taivaalle, kiitin pimeydestä ja toivotin auringon tervetulleeksi takaisin. Seuraavat päivät käyn läpi kulunutta vuotta; kirjoitan ylös kaiken, mistä oon kiitollinen ja kaiken, mitä oon oppinut. Annan vanhan kuolla ja uuden syntyä. Saunon ja lepään. Tänään olis tarkotus keskittyä vielä muutamien lahjojen tekemiseen.